112 tarina

Vartiotuliperinteestä nykyaikaiseen hätäkeskusjärjestelmään

Hätäkeskustoiminnan juuret ovat muinaisessa vartiotuliviestinnässä. Maamme kolmannen asutusvaiheen aikana, noin 1000–1300 jKr., linnavuorilla oli oma hälytysjärjestelmänsä. Vihollisten uhatessa ihmiset kokoontuivat linnavuoren huipulle puolustusasemiinsa, ja samalla sytytettiin vartiotulet. Kylien väki näki roihun ja ajoi karjan kauemmaksi, piilotti elintarvikkeet, aseet ja työkalut. Näin päivystäjän valppaus ja toimintavalmius pelasti kylän asukkaat vihollisten tuhoisalta vierailulta. Linnavuorijärjestelmässä oli kuitenkin pieniä puutteita – se oli melko turha tulipalon sattuessa...

Erilliset palohälytyskeskukset ja poliisin hälytyskeskukset

Ensimmäiset kuntien yhteiset palohälytyskeskukset alkoivat toimia jo 1950-luvun lopulla. Vuoden 1976 lainmuutoksen yhteydessä aluehälytyskeskusten perustamisesta tuli kunnille velvollisuus.

Pelastustoimen ensimmäinen hälytysaluejako tukeutui lankapuhelinverkkoryhmäjakoon, jonka tekniikka asetti omat rajoitteensa hälytysalueiden laajuudelle. Hälytysalueita oli 58. Aluksi uusissa aluehälytyskeskuksissa otettiin vastaan vain palo- ja pelastustoimen hälytyksiä. Vuoden 1983 lainmuutoksella keskuksista tuli yleisiä hätäilmoituskeskuksia, joiden tehtäviin lisättiin sosiaali- ja terveystoimen hätäilmoitusten vastaanottaminen. Vuonna 1991 pelastustoimen hälytysalueiden määrää oli vähennettävä 58:stä 27 alueeseen.

Maaseudulla toimi vielä 1960-luvulla vanha kyläpoliisijärjestelmä. Erillisiä päivystyksiä ei ollut, vaan jokainen poliisi oli tavoitettavissa kotoaan puhelimitse. Vuonna 1991 poliisipiirejä oli 246, joista poliisilaitoksia 26 ja nimismiespiirejä 220. Ympäri vuorokauden toimivia poliisin hälytyskeskuksia oli 75.

Viranomaisten yhteinen hätäkeskus

Keväällä 1991 sisäasiainministeriö käynnisti hätäkeskushankkeen, jolloin aloitettiin viranomaisten yhteisen hätäkeskusjärjestelmän suunnittelu. Vuonna 1996 kihlakuntauudistuksen seurauksena poliisipäivystyksiä alettiin keskittää hälytyskeskuksiin ja samalla aloitettiin viisivuotinen hätäkeskuskokeilu neljällä alueella: Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Jokilaaksossa ja Salon seudulla.

Viranomaisten yhteisen hätäkeskuksen kokeiluvaiheen positiiviset kokemukset käynnistivät 1990-luvin lopulla eduskunnassa uuden hätäkeskuslain laadinnan ja valtioneuvosto antoi asetuksen uudesta Hätäkeskuslaitoksesta. Laki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2001.

Hätäkeskuslaitos, johon kuuluu viraston keskushallintona toimiva hätäkeskusyksikkö sekä 15 eri puolilla Suomea sijaitsevaa hätäkeskusta, otti vastuun Manner-Suomen hätäkeskustoiminnasta vaiheittain vuoden 2005 loppuun mennessä. Vuoden 2006 alusta lähtien kaikki Hätäkeskuslaitoksen nykyiset 15 hätäkeskusta olivat operatiivisessa toiminnassa.

Katso Hätäkeskuslaitoksen historia-animaatio >