Hätäkeskuslaitos
– osana kansalaisten turvallisuuspalveluaHätäkeskustoimintaa varten perustettiin vuoden 2001 alussa sisäasiainministeriön alainen Hätäkeskuslaitos, jota johdetaan yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Ainutlaatuinen toimintamalli – oikea apu oikeaan paikaanSuomessa toteutettiin valtakunnallinen hätäkeskusuudistus vuosina 2001–2005. Uudistuksessa aiemmin toisistaan erillään toimineet pelastustoimen kunnalliset hätäkeskukset ja poliisin hälytyskeskukset yhdistettiin valtion ylläpitämiksi 15 hätäkeskukseksi. Lisäksi Ahvenanmaalla on oma hälytyskeskuksensa, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Hätäkeskuslaitoksen toimintamalli on kansainvälisesti tarkasteltuna ainutlaatuinen. Suomalaiset ja Suomessa oleskelevat ihmiset saavat nyt yhden hätänumeron 112 kautta apua kaikissa hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastuksen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta. Hätäkeskus ottaa vastaan kaikki kiireellisten hätätilanteiden avunpyynnöt ja hälyttää hätätilanteen arvioinnin jälkeen tarvittaessa auttavat viranomaiset avun tarvitsijan luo. Hätäkeskuspäivystäjä ei pelkästään hälytä apua paikalle, vaan antaa myös ohjeita ja neuvoja soittajalle onnettomuus- tai muusta vaaratilanteesta selviämiseksi siihen asti, kunnes auttavat viranomaiset saapuvat paikalle. Hätänumerona Suomessa toimii tuttu 112, jota käytetään myös muualla Euroopassa. Tavoitteena turvallisuustason parantaminen
Uudistuksen avulla pyritään luomaan Suomeen tehokas, luotettava sekä avun tarvitsijoita että yhteistyöviranomaisia tasapuolisesti palveleva hätäkeskusjärjestelmä ja näin parantaa turvallisuustasoa entisestään. Hätätilanteessa avunpyyntöjä koskevat ilmoitukset on voitava käsitellä asiantuntevasti ja tehokkaasti sekä ilmoitusten edellyttämät pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimen toimenpiteet käynnistää niiden edellyttämällä kiireellisyydellä tasapuolisesti koko maassa vuorokauden ajasta riippumatta. Osana auttamisen ketjua – palvelua ihmiseltä ihmiselle
Hätäkeskuslaitos toimii avuna ja turvan ensimmäisenä lenkkinä auttamisen ketjussa. Auttamiseen kuuluvien yhteistyöviranomaisten saumattomalla ja tehokkaalla yhteistyöllä edistetään kaikkien turvallisuutta. Hätäkeskuslaitos pyrkii kehittämään toimintaansa entistä palvelevammaksi ja luotettavammaksi sekä väestön että yhteistyöviranomaisten osalta. Hätäkeskukset antavat palvelua ja turvaa ihmiseltä ihmiselle. Hätäkeskukset auttavat kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa, tai jos on syytä epäillä näin olevan. Hätäkeskus toimii pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimen viestikeskuksena, tukee ja avustaa näiden viranomaisten yksiköitä sekä hoitaa sille säädetyt muut tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen toimintaa ohjaavat arvot ovat
PRO 112 Hätäkeskuslaitos tuottaa hätäkeskuspalvelut ammatillisen ripeästi ja täsmällisesti. Se huomioi toiminnassaan tasapuolisesti sekä avuntarvitsijat että yhteistyöviranomaiset. Ammatillinen toiminta kasvaa asiakkaiden inhimillisestä ja vastuuntuntoisesta palvelusta. LUOTETTAVUUS Hätäkeskuslaitoksessa luotettavuus on rehellisyyttä kansalaisille. Se on myös uskollisuutta ja periksiantamattomuutta. Sen tavoitteena on oikeudenmukaisuuden edistäminen. Luotettavuus kasvaa toiminnan pysyvyydestä ja jatkuvasta toimintavarmuudesta. Luotettavuus merkitsee myös täsmällistä ja huolellista, mutta nopeaa toimintaa, joka pohjautuu lakiin sekä yhteisiin sovittuihin ohjeisiin ja toimintatapoihin. Kansalaiset voivat olla varmoja, että hätäkeskukset pystyvät tuottamaan palvelunsa ehdottoman luotettavasti kaikissa olosuhteissa. TASAPUOLISUUS Hätäkeskuslaitos tuottaa Suomessa palvelujaan tasapuolisesti paikasta ja ajasta riippumatta. Se kohtelee kaikkia avuntarvitsijoita yhdenmukaisesti kansalaisuudesta, kielestä, rodusta, uskonnosta, varallisuudesta, sukupuolesta ja mielipiteistä riippumatta. INHIMILLISYYS Inhimillisyys on ihmisarvon loukkaamattomuutta, myötätuntoa, hienotunteisuutta ja kunnioitusta. Hätäkeskuslaitoksessa inhimillisyys on vuorovaikutusta, jossa kuunteleminen, aito kiinnostus ja kiireettömyys avuntarvitsijaa kohtaan ohjaavat toimintaa. |